lapsen motorinen kehitys
Motorinen kehitys
Motorisella kehityksellä tarkoitetaan liikkeiden kehitystä.
Lapsi on luonnostaan innostunut liikkumisesta.
Hän harjoittaa motoriikkaansa oma-aloitteisesti jo hyvin pienestä pitäen.
Lapsen on saatava kehittyä rauhassa.
Lasta ei esimerkiksi saisi asettaa seisomaan jaloilleen koko painollaan ennen kuin hän itse siihen kykenee.
Kehitysaikataulut vaihtelevat suuresti lapsesta toiseen.
Vauva aistii ympäristöään monella eri tavalla.
Lapsi oppii aistiensa avulla reagoimaan ympäristönsä.
Lapsi oppii kävelemään todennäköisimmin noin yksivuotiaana.
Samanikäisenä kun lapsi opettelee kävelemistä hän opettelee myös syömään itse ja riisumaan vaatteita yltään.
Lapsen leikiessä motoriset taidot harjaantuvat itsestään.
Perusmotoriikan harjoitteluvaihe on vahvimmillaan varsinaisessa leikki-iässä eli kaksivuotiaasta seitsemänvuotiaaksi.
Tänä aikana lapsi oppii käyttämään lihaksiaan monipuolisesti arkipäivän erilaisiin askareihin.
Lapsen on saatava harjoitella oppiakseen kaikke uuta.
kouluikään tullessaan lapsi harrastaa paljon.
Hänen päiväänsä kuuluu paljon leikkimistä, juoksemista, hyppimistä, kiipeilyä, piirtämistä, kirjoittamista.
Karkeamotoriikalla tarkoitetaan suuren lihastoimintojen kehitystä.
Kaksivuotiaana lapsi kävelee portaissa tasa-askelin potkaisee palloa ja osaa pukea päälleen osan vaatteistaan.
kolmevuotiaana lapsi osaa ajaa kolmipyöräisellä polkupyörällä, kävelee portaat vuoroaskelin ja osaa pukeutuessaan laittaa napit itse kiinni.
Neljävuotiaana hän osaa hyppiä yhdellä jalalla.
Viisivuotiaana lapsi oppii ajamaan kaksipyöräisellä polkupyörällä.
Hienomotoriikka tarkoittaa pienten lihasten toimintojen kehittymistä.
Noin 4-5 kuukauden ikäisenä vauva oppii siirtämään tarttumisottessaan olevaa esinettä kädestä toiseen.
Yhdeksän kuukauden iässä hänosaa käyttää jo sormia poimiakseen tavaroita ja kykenee pinsettiotteeseen.
Kahden vuoden iässä lapsi opettelee käyttämään kynää.
Aaltonen, M. ojanen, T. siven, T. vihunen, R. vilen, M. Lapsen aika. 2000. Ws bookwell. juva.
Motorisella kehityksellä tarkoitetaan liikkeiden kehitystä.
Lapsi on luonnostaan innostunut liikkumisesta.
Hän harjoittaa motoriikkaansa oma-aloitteisesti jo hyvin pienestä pitäen.
Lapsen on saatava kehittyä rauhassa.
Lasta ei esimerkiksi saisi asettaa seisomaan jaloilleen koko painollaan ennen kuin hän itse siihen kykenee.
Kehitysaikataulut vaihtelevat suuresti lapsesta toiseen.
Vauva aistii ympäristöään monella eri tavalla.
Lapsi oppii aistiensa avulla reagoimaan ympäristönsä.
Lapsi oppii kävelemään todennäköisimmin noin yksivuotiaana.
Samanikäisenä kun lapsi opettelee kävelemistä hän opettelee myös syömään itse ja riisumaan vaatteita yltään.
Lapsen leikiessä motoriset taidot harjaantuvat itsestään.
Perusmotoriikan harjoitteluvaihe on vahvimmillaan varsinaisessa leikki-iässä eli kaksivuotiaasta seitsemänvuotiaaksi.
Tänä aikana lapsi oppii käyttämään lihaksiaan monipuolisesti arkipäivän erilaisiin askareihin.
Lapsen on saatava harjoitella oppiakseen kaikke uuta.
kouluikään tullessaan lapsi harrastaa paljon.
Hänen päiväänsä kuuluu paljon leikkimistä, juoksemista, hyppimistä, kiipeilyä, piirtämistä, kirjoittamista.
Karkeamotoriikalla tarkoitetaan suuren lihastoimintojen kehitystä.
Kaksivuotiaana lapsi kävelee portaissa tasa-askelin potkaisee palloa ja osaa pukea päälleen osan vaatteistaan.
kolmevuotiaana lapsi osaa ajaa kolmipyöräisellä polkupyörällä, kävelee portaat vuoroaskelin ja osaa pukeutuessaan laittaa napit itse kiinni.
Neljävuotiaana hän osaa hyppiä yhdellä jalalla.
Viisivuotiaana lapsi oppii ajamaan kaksipyöräisellä polkupyörällä.
Hienomotoriikka tarkoittaa pienten lihasten toimintojen kehittymistä.
Noin 4-5 kuukauden ikäisenä vauva oppii siirtämään tarttumisottessaan olevaa esinettä kädestä toiseen.
Yhdeksän kuukauden iässä hänosaa käyttää jo sormia poimiakseen tavaroita ja kykenee pinsettiotteeseen.
Kahden vuoden iässä lapsi opettelee käyttämään kynää.
Aaltonen, M. ojanen, T. siven, T. vihunen, R. vilen, M. Lapsen aika. 2000. Ws bookwell. juva.
Kommentit
Lähetä kommentti