Erilaisia kasvatustyylejä
Kasvatuksessa on erilaisia tyylejä ns.kasvatustyylejä. Näistä käytetään erilaisia nimityksiä, kuten
- autoritaarinen, aikuisjohtoinen kasvatus,
- antaa mennä -tyyli, vapaa kasvatus,
- lapsijohtoinen kasvatus,
- ohjaava kasvatus.
Autoritaarinen aikuisjohtoinen
Aikuinen kokee että hänellä on ikänsä elämänkokemuksensa ja asemansa perusteella oikeus määrätä ja päättää siitä mikä on lapselle hyväksi.
Aikuinen uskoo myös tietävänsä mitä lapsen tulee tehdä kussakin tilanteessa ja hän usein näyttää miten asia tulee tehdä.
Antaa mennä tyyli
Antaa mennä tyylistä käytetään joskus nimeä vapaa kasvatus.
Kasvatus toimii täysin lapsen ehdoilla.
Lapsi saattaa kokea tämän aikuisen välinpitämättömyydeksi ja kärsiäkin siitä.
hän ei opi välttämättä hallitsemaan itseään tai tunteitaan.
Lapsijohtoinen kasvatus
Lapsijohtoisesta kasvatuksesta voidaan puhua silloin, jos lapsi hallitsee kasvattajiaan omien mielihalujen- sa mukaan.
Lapsi pitää ohjat käsissäan ja hyppyytää kasvattajiaan.
Vanhemmat toteuttavat hyvää tarkoitta- en lapsen kaikki toiveet, eikä lapselle pääse kehitty- mään normaalia elämässä tarvittavaa turhautumien sietokykya.
Pienetkin vastoinkäymiset ja pettymyk- set aiheuttavat tällöin lapsessa ahdistusta ja masen- nusta, joka voi ilmetä hyvinkin vahvoina käyttäyty- misongelmina ja raivonpurkauksina.
Ohjaava kasvatus
Ohjaavassa kasvatuksessa aikuinen luottaa itseen sa kasvattajana, mutta luottaa samalla myös lapseen.
Han kuuntelee ja ymmartäa lasta, pyrkii motivoi- maan lapsen toimimaan toivotulla ja hyväksytylla ta- valla.
Aikuinen käyttãä runsaasti aikaa keskusteluun ja vuorovaikutukseen lapsen kanssa.
Hän neuvoo ja perustelee.
Hän kuuntelee lasta aidosti, on kiinnos- tunut siitä, mita lapsi yrittäa viestittää.
Hän vastaa lapsen lukemattomin kysymyksin ilman etta lap- sen tarvitsee toistaa samaa kysymystä kymmenen kertaa
Vanhemmat antavat ohjaavassa kasvatusessa lap- selle tämän taitojen ja voimien mukaisesti vastuuta.
Lapsi saa ratkaista itseään koskevia asioita ja tehdä va- lintoja, kuten leikkiko hän liukumäessä vai hiekka- laatikolla,
petaako hän sänkynsä ennen aamiaista vai sen jälkeen tms.
Jos lapsi esimerkiksi kiukuttelee, aikuinen voi kysyä, onko lapsi väsynyt ja ehdottaa tälle nukku- maan menoa.
Ohjaava aikuinen ei käske lasta nukku- maan vedoten vain sihen,
että lapsi kiukutteli kaup- pareissulla, kaatoi maitolasin ruokapöydässä tms.
(toki väsymys on saattanut näkyä tällä tavoin "huo nona" käytöksenä).
Aaltonen, M. ojanen, T. siven, T. vihunen, R. vilen, M. Lapsen aika. 2006. wernen söderström oy. Helsinki.
- autoritaarinen, aikuisjohtoinen kasvatus,
- antaa mennä -tyyli, vapaa kasvatus,
- lapsijohtoinen kasvatus,
- ohjaava kasvatus.
Autoritaarinen aikuisjohtoinen
Aikuinen kokee että hänellä on ikänsä elämänkokemuksensa ja asemansa perusteella oikeus määrätä ja päättää siitä mikä on lapselle hyväksi.
Aikuinen uskoo myös tietävänsä mitä lapsen tulee tehdä kussakin tilanteessa ja hän usein näyttää miten asia tulee tehdä.
Antaa mennä tyyli
Antaa mennä tyylistä käytetään joskus nimeä vapaa kasvatus.
Kasvatus toimii täysin lapsen ehdoilla.
Lapsi saattaa kokea tämän aikuisen välinpitämättömyydeksi ja kärsiäkin siitä.
hän ei opi välttämättä hallitsemaan itseään tai tunteitaan.
Lapsijohtoinen kasvatus
Lapsijohtoisesta kasvatuksesta voidaan puhua silloin, jos lapsi hallitsee kasvattajiaan omien mielihalujen- sa mukaan.
Lapsi pitää ohjat käsissäan ja hyppyytää kasvattajiaan.
Vanhemmat toteuttavat hyvää tarkoitta- en lapsen kaikki toiveet, eikä lapselle pääse kehitty- mään normaalia elämässä tarvittavaa turhautumien sietokykya.
Pienetkin vastoinkäymiset ja pettymyk- set aiheuttavat tällöin lapsessa ahdistusta ja masen- nusta, joka voi ilmetä hyvinkin vahvoina käyttäyty- misongelmina ja raivonpurkauksina.
Ohjaava kasvatus
Ohjaavassa kasvatuksessa aikuinen luottaa itseen sa kasvattajana, mutta luottaa samalla myös lapseen.
Han kuuntelee ja ymmartäa lasta, pyrkii motivoi- maan lapsen toimimaan toivotulla ja hyväksytylla ta- valla.
Aikuinen käyttãä runsaasti aikaa keskusteluun ja vuorovaikutukseen lapsen kanssa.
Hän neuvoo ja perustelee.
Hän kuuntelee lasta aidosti, on kiinnos- tunut siitä, mita lapsi yrittäa viestittää.
Hän vastaa lapsen lukemattomin kysymyksin ilman etta lap- sen tarvitsee toistaa samaa kysymystä kymmenen kertaa
Vanhemmat antavat ohjaavassa kasvatusessa lap- selle tämän taitojen ja voimien mukaisesti vastuuta.
Lapsi saa ratkaista itseään koskevia asioita ja tehdä va- lintoja, kuten leikkiko hän liukumäessä vai hiekka- laatikolla,
petaako hän sänkynsä ennen aamiaista vai sen jälkeen tms.
Jos lapsi esimerkiksi kiukuttelee, aikuinen voi kysyä, onko lapsi väsynyt ja ehdottaa tälle nukku- maan menoa.
Ohjaava aikuinen ei käske lasta nukku- maan vedoten vain sihen,
että lapsi kiukutteli kaup- pareissulla, kaatoi maitolasin ruokapöydässä tms.
(toki väsymys on saattanut näkyä tällä tavoin "huo nona" käytöksenä).
Aaltonen, M. ojanen, T. siven, T. vihunen, R. vilen, M. Lapsen aika. 2006. wernen söderström oy. Helsinki.
Kommentit
Lähetä kommentti