Kouluikä
Esiopetusta määrittää sama laki (perusopetuslaki) kuin perusopetusta ja
siksi esiopetus on käsitelty kouluiän yhteydessa.
Lisäksi tekstissä korostetaan esiopetuksen ja perusopetuksen välisen nivelvaiheen tärkeyttä nimenomaan koululaiseksi kasvamisessa.
Samanaikaisesti tulee pităä mielessä, että vähintään yhtä tärkeää on yhteistyo varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen välillä.
Koululaiset ovat 6-16-vuotiaita.
Oppivelvollisuus alkaa sina vuonna, kun lapsi täyttää seitsemän vuotta ja kestää tavallisesti yhdeksän vuotta.
Tässä vaiheessa lapsi kasvaa paljon.
Myös kognitiivisia ja sosiaalisia muutoksia tapahtuu paljon.
Lapsi on utelias ja kokeilunhaluinen, innokas oppimaan ja ahkeroimaan.
Lähihoitaja ohjaa koulussa lapsia koulunkäynnin ohjaajana ja avustajana.
Erityisryhmissä, joissa on myös hoitoa tarvitsevia lapsia, lahihoitaja huolehtii lapsen perushoidosta ja lääkehoidosta.
Luokkatilanteissa lähihoitaja toimii opettajan työparina, aamu- ja iltapäiväkerhossa tiimin jäsenenä. Siirtymätilanteissa, välitunneilla ja koulun muissa yhteisissä ti laisuuksissa lähihoitaja toimii yhtenä koulun kasvattajista.
Lapsen ajattelussa tapahtuu muutos noin 6-7vuotiaana.
Lapsi alkaa ajatella sisäisten representaatoiden (mielen sisältö joka edustaa mielen ulkopuolista todellisuutta) varassa ja yhdistelee niitä monin eri tavoin.

telukykyään kouluikäinen lapsi harjoittaa usein kerailyharrastuksessaan, joka kiinnostaa monia tämän ikäisiä.
Päättelytehtävät alkavat myos kiinnostaa.
Lapset esittävat toisilleen kysymyksiä:
"Jos jollakin on hattu ja se pitää sitä aina päässa koko elamänsä ajan, niin onko sillä nyt hattu, jos se elää nyt?"
Ennen konkreettisten operaatioiden vaihetta lapsen omaksumat kasitteet jäsentyvät sen perusteella, mitkä seikat kuuluvat toiminnallisesti yh teen tai minkä kesken on olemassa jokin helposti havaittava samanlaisuus.
Jos hänelle annetaan kuvia, joissa on lintu, kissa ja koira, ja tehtäväksi ryhmitellä samanlaiset yhteen, hänen mielestään saattavat lintu ja kissa kuulua yhteen, koska "kissa syö lintuja".
Konkreettisten operaatioiden vai heessa olevalla koululaisella eläimiä kuvaavat käsitteet ovat rakentuneet hierarkioiksi ja lapsi luokittelee yhteen kissan ja koiran joko kotielaimina tai nisäkkäinä.
Esiopetus on varhaiskasvatuskäsitteen alle kuuluva, vuoden ennen oppivelvollisuutta alkava, lapsen kasvun ja oppimispolun osa.
Esiopetusta määrittää perusopetuslaki ja opetushallituksen laatima esiopetuksen opetussuunnitelma. Näiden määräysten perusteella esiopetus on perheille velvoittava (1.8.2015 alkaen) ja kunnan tulee toteuttaa esiopetusta vahintään 700 tuntia vuodessa.
Esiopetus on perheille maksutonta ja vanhempien velvollisuus on huolehtia siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen (kuten oppivelvollisuuskin).
Esiopetuksen toimintaika on tavallisesti 4 tuntia paivässa ja se ajoittuu noin klo 8.30-13.00.
Kunnissa on erilaisia hallinnollisia ratkaisuja si tä, onko esiopetus varhaiskasvatuksen vai perusopetuksen hallinnoimaa Tämä voi käytännössä näkyä muun muassa siinä, toimiiko esiopetuksen henkilökunnan esimiehenä rehtori vai päiväkodinjohtaja.
Riippumatta esiopetuksen hallinnoimistavasta, esiopetuksen ryhmät voivat toimia joko päiväkotien yhteydessä tai koulun tiloissa.
Suvikas A. laurell,L. Eskola, P
Elämän Kulku. lähihoitaja kasvua tukemassa. 2015. otavan kirjapaino oy. keuruu.
Lisäksi tekstissä korostetaan esiopetuksen ja perusopetuksen välisen nivelvaiheen tärkeyttä nimenomaan koululaiseksi kasvamisessa.
Samanaikaisesti tulee pităä mielessä, että vähintään yhtä tärkeää on yhteistyo varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen välillä.
Koululaiset ovat 6-16-vuotiaita.
Oppivelvollisuus alkaa sina vuonna, kun lapsi täyttää seitsemän vuotta ja kestää tavallisesti yhdeksän vuotta.
Tässä vaiheessa lapsi kasvaa paljon.
Myös kognitiivisia ja sosiaalisia muutoksia tapahtuu paljon.
Lapsi on utelias ja kokeilunhaluinen, innokas oppimaan ja ahkeroimaan.
Lähihoitaja ohjaa koulussa lapsia koulunkäynnin ohjaajana ja avustajana.
Erityisryhmissä, joissa on myös hoitoa tarvitsevia lapsia, lahihoitaja huolehtii lapsen perushoidosta ja lääkehoidosta.
Luokkatilanteissa lähihoitaja toimii opettajan työparina, aamu- ja iltapäiväkerhossa tiimin jäsenenä. Siirtymätilanteissa, välitunneilla ja koulun muissa yhteisissä ti laisuuksissa lähihoitaja toimii yhtenä koulun kasvattajista.
Lapsen ajattelussa tapahtuu muutos noin 6-7vuotiaana.
Lapsi alkaa ajatella sisäisten representaatoiden (mielen sisältö joka edustaa mielen ulkopuolista todellisuutta) varassa ja yhdistelee niitä monin eri tavoin.
telukykyään kouluikäinen lapsi harjoittaa usein kerailyharrastuksessaan, joka kiinnostaa monia tämän ikäisiä.
Päättelytehtävät alkavat myos kiinnostaa.
Lapset esittävat toisilleen kysymyksiä:
"Jos jollakin on hattu ja se pitää sitä aina päässa koko elamänsä ajan, niin onko sillä nyt hattu, jos se elää nyt?"
Ennen konkreettisten operaatioiden vaihetta lapsen omaksumat kasitteet jäsentyvät sen perusteella, mitkä seikat kuuluvat toiminnallisesti yh teen tai minkä kesken on olemassa jokin helposti havaittava samanlaisuus.
Jos hänelle annetaan kuvia, joissa on lintu, kissa ja koira, ja tehtäväksi ryhmitellä samanlaiset yhteen, hänen mielestään saattavat lintu ja kissa kuulua yhteen, koska "kissa syö lintuja".
Konkreettisten operaatioiden vai heessa olevalla koululaisella eläimiä kuvaavat käsitteet ovat rakentuneet hierarkioiksi ja lapsi luokittelee yhteen kissan ja koiran joko kotielaimina tai nisäkkäinä.
Esiopetus on varhaiskasvatuskäsitteen alle kuuluva, vuoden ennen oppivelvollisuutta alkava, lapsen kasvun ja oppimispolun osa.
Esiopetusta määrittää perusopetuslaki ja opetushallituksen laatima esiopetuksen opetussuunnitelma. Näiden määräysten perusteella esiopetus on perheille velvoittava (1.8.2015 alkaen) ja kunnan tulee toteuttaa esiopetusta vahintään 700 tuntia vuodessa.
Esiopetus on perheille maksutonta ja vanhempien velvollisuus on huolehtia siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen (kuten oppivelvollisuuskin).
Esiopetuksen toimintaika on tavallisesti 4 tuntia paivässa ja se ajoittuu noin klo 8.30-13.00.
Kunnissa on erilaisia hallinnollisia ratkaisuja si tä, onko esiopetus varhaiskasvatuksen vai perusopetuksen hallinnoimaa Tämä voi käytännössä näkyä muun muassa siinä, toimiiko esiopetuksen henkilökunnan esimiehenä rehtori vai päiväkodinjohtaja.
Riippumatta esiopetuksen hallinnoimistavasta, esiopetuksen ryhmät voivat toimia joko päiväkotien yhteydessä tai koulun tiloissa.
Suvikas A. laurell,L. Eskola, P
Elämän Kulku. lähihoitaja kasvua tukemassa. 2015. otavan kirjapaino oy. keuruu.
Kommentit
Lähetä kommentti